keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Flyleaf-yhtyeen alkuperäisen laulajan voimakas debyytti

Moi vaan kaikille lukijoille jälleen täältä Musiikkinurkkauksesta ja tervetuloa tutustumaan uusiin gospel-artistien julkaisuihin. Viime viikolla en taaskaan ehtinyt julkaista arviota hektisen aikataulun vuoksi, mutta tulen taas julkaisemaan tälläkin viikolla yhteensä kaksi arviota. Tänään yhden ja perjantaina toisen. Tämän viikon levynä olisi tarjolla rouheaa rokkia naislauluäänen kera eli Flyleaf -yhtyeen ex-laulajan Lacey Sturm:n  soolodebyytti Life Screams. Kyseinen levy on suhteellisen tuore julkaisu, sillä se ilmestyi tämän vuoden puolella helmikuussa. 
Itselle Lacey Sturm on ollut yksi lempi rock-äänistä naisten sarjassa eli tämän levyn kuuntelua odotin todella korkein odotuksin. Lacey aloitti soolotuotantonsa työstämisen pikku hiljaa Flyleaf-yhtyeestä lähtemisensä jälkeen vuonna 2012. Laceyn lähtö oli itselleni kova kolaus, mutta jäin kumminkin mielenkiinnolla odottelemaan, mitä tulisi tulevaisuudessa tapahtumaan. Vuodenvaihteessa kuullessani, että Lacey olisi tämän vuoden alussa julkaisemassa ensimmäistä soolodebyyttiään minä en epäröinyt hetkeäkään ottaa tätä kyseistä levyä arvosteltavaksi. 
Life Screams on todellakin hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus ottaen huomioon, että kyseessä on naisartistin levy. Tämä yleensä herättää ajatukset kevyestä popahtavasta sekä pirteästä tulkinnasta. Levyltä on kyllä kuultavissa popahtavia ja pirteitä elementtejä, mutta muutoin kyseessä on erittäin rouheaa rock-eepos, joka ei kyllä jätä kylmäksi. Levyn biisit: Impossible, The Soldier, Im not Laughing, Rot, You're Not Alone, Feels Like Forever edustavat levyn menevämpää ja rock-henkisempää tulkintaa. Loput biisit: Life Screams, Faith, Run to You ja Roxanne edustavat tunnelmallisempaa puolta tältä levyltä. Levyn keskellä on myös Interlude nimeltään ''Vanity'', joka on hyvin tunteita herättävä vuoropuhelu Laceyn ja jonkun toisen henkilön kanssa. Vanity johdattelee hyvin kauniisti kuulijan levyn seuraavaan biisiin nimeltä Rot, joka räjähtää hiljalleen käyntiin tarttuvalla groovella. 
Tämä levy oli kyllä kaikkea, mitä halusinkin kuulla Laceyn kaltaiselta rock-artistilta, ja jos sinulle itselle erityisesti Flyleaf -yhtyeen kolme ensimmäistä levyä upposi, niin tämä sinun kannattaa kuunnella. Lacey ei tingi omasta persoonallisesta tulkinnasta tässäkään levyssä.

Arvosana 5/5




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti